HOMOJA KOPISSA – eli modernin jalkapallon vaietuin salaisuus, osa 1.

28.3.2011

TOMI LOUNIO

Pallonkaikkeus aloittaa lyhyen juttusarjan, jossa pohditaan seksuaali-identiteetin ja jalkapalloilun välistä suhdetta.

Scorpionsin pateettinen pehmoheviballadi ”Wind of Change” oli erään kirkkonummelaisen ala-asteen limudiskojen
kestovalinta illan viimeiseksi hitaaksi. Saksalaisrokkarit tunnelmoivat taustalla, kun Veikkolan Veikkojen
kymmenenvuotiaat fudisjannut sopivat jumppasalin hämyisessä kulmassa tanssitusvuoroista rehvakkain sanakääntein. Ryhmän sisäinen hierarkia saneli oman varausnumeron suuruuden, eikä järjestelmää ollut helppo kiertää.

Oman vuoron koittaessa joka jannu hiippaili tärisevin askelin ja hikoavin kämmenin oman draftauksensa  luo ja mumisi epämääräisen kysymyksentapaisen. Useimmiten tuloksena oli jäätävät pakit, jonka jälkeen alkoi vielä menomatkaakin tuskallisempi ”walk of shame” salin halki. Lyhyen manailun ja ehkä suruun juodun jaffalasillisen jälkeen draftitilaisuus käynnistyi uudestaan, aiempaakin kiihkeämpänä. Yleensä jokainen ehti kuitenkin ennen illan päättymistä (tai mutsin kanssa sovittua kotiintuloaikaa) löytää ainakin yhden tanssitettavan pikkuprinsessan.

Ja Wind of Change soi:

”The world closing in
Did you ever think
That we could be so close, like brothers
The future’s in the air
I can feel it everywhere
Blowing with the wind of change”

Biisi on nyky-ymmärrykseni mukaan tulevaisuudenuskoa uhkuva tuokiokuva kommunistisen järjestelmän kaatumisen ajoilta, ja lisäksi aikamoista sontaa jos nyt musiikillisista ansioista puhutaan. Kukaan meistä ei ala-asteella tajunnut biisin sanomasta mitään, mutta näin jälkikäteen ajatellen se sopii taustaksi tuollaiseen säännönmukaista solidaarisuutta kuvaavaan tilanteeseen. Me olimme kuin veljiä, hyvässä ja pahassa. Sellaista keskinäistä luottamusta ei helposti nykymies koe muualla kuin urheilujoukkueessa.

Mutta esi-puberteettisessa jätkäporukassa voi olla tasaveroinen jäsen vain, jos ymmärtää ryhmän hierarkian, koodiston ja säännöt. Jos joku ei niistä piitannut, hänen koettiin halveksivan koko porukkaa. Sellaisesta sai aika herkästi nekkuunsa. Tästä kirjoittamattomien (siis pyhien) sääntöjen kunnioittamisesta Urheilulehden Petteri Sihvonen ja loputtoman monet muut hokijanarit jauhavat, kun ulkopuoliset ”kukkahattutädit” haluaisivat siistiä (kunnia-)väkivaltaa jääkiekosta, sen laajempiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin vedoten.

Becks toi muodin futikseen

Perinteiset äijälajit, kuten jääkiekko ja nyrkkeily, ovat tästä räikeimpiä esimerkkejä, mutta myös fudiksen piirissä vaaditaan tiettyjen käyttäytymismallien omaksumista, myös kentän ulkopuolella. Vaikka David Beckham, Cristiano Ronaldo ja muut metroseksuaaleiksi kutsutut tyyliniekat ovat tuoneet huippufudikseen uudenlaista väriä ja fäshöniä, ei normeista poikkeamista tai varsinkaan seksuaali-identiteettiin liittyvää erilaisuutta vieläkään sallita. Maskuliinisuus ymmärretään hyvin traditionaalisella, metsäläisellä tavalla, jonka normit ovat Ronald F. Levantin (1995) analyysin mukaan:

a) feminiinisiksi ymmärrettyjen tapojen piilottaminen,

b) rajoitettu tunteellisuus,

c) läheisyydestä irroitettu seksi,

d) saavutusten ja statuksen tavoittelu,

e) itsenäisyys,

f) voima ja aggressio ja

g) homofobia.

Olen usein miettinyt, mitä olisi seurannut, jos Veikkolan limudiskossa veskarimme Niilo olisikin pyytänyt väkivahvaa keskushyökkääjä-Harria tanssimaan? Miten Ve-Ve:n junnujoukkue olisi reagoinut, jos joku meistä olisi kertonut olevansa homo? Olen itse asiassa miettinyt samaa jokaisen niin juniori- kuin aikuistasolla edustamani joukkueen suhteen, vaikka omakohtaista panosta ei nyt tässä suhteessa olekaan pelissä.

Karkean päässälaskun perusteella minulla on 19-vuotisen jalkapallourani aikana ollut noin 400 joukkuetoveria. Kun Wikipedia kertoo, että tutkijoiden mukaan noin 2-13 prosenttia länsimaiden miesväestöstä on homoja, olisi miehiin suuntautuneiden pelikaverien määrä jotain kahdeksan ja viidenkymmenkahden väliltä.

Ajoittain kiertäneistä huhuista huolimatta en tunne yhtään satavarmasti homoa futaajaa, eikä kukaan heistä ei ole tullut kaapista. Miksi ei? Muuten kaveripiirini on varsin monenkirjava, ja sateenkaaren  kaikki värit taitavat olla edustettuina. Mutta mitkä syyt pakottavat suomalaisen futaajamiehen salaamaan seksuaalisuutensa?

Scorpionsin nahkahousuisten hevimiesten sanoja mukaillen muutoksen tuulet puhaltavat Euroopassa. Myös suomalainen yhteiskunta on muuttunut nopeasti aiempaa avarakatseisemmaksi, ja esimerkiksi kristillisen Nuotta-mediapajan homovastainen Älä alistu -kampanja herätti laajaa paheksuntaa jopa kirkon sisällä. Jopa Yhdysvaltain armeija luopui ”Don’t Ask, Don’t Tell” -säännöstään Obaman johdolla ja toivottaa kaikki tervetulleiksi suuntautumisesta riippumatta. Olisiko siis jo korkea aika tuulettaa myös fudispiirien luutuneita asenteita, jotta väkinäinen salailu saataisiin loppumaan?

Vierailin viikonloppuna kalliolaisessa kuppilassa, jonka käymälän seinään oli kirjoitettu: ”Ei voi olla homomies, ellei ole mies.” Voisiko 2010-luvun Suomi-futis kenties uudistaa mieskäsitystään vessakirjoituksen opein?


Laadukasta olutta, laadutonta ruokaa ja maailman mehevintä fudista

2.11.2010

TOMI LOUNIO

Suomalainen fudiskausi on vihdoin taputeltu. Vaikka taas kerran puuduin loppua kohti omaan potkiskeluuni kolmosdivarissa, on loka-marraskuun saunailloissa mahtavaa jauhaa vuoden kiihkeimpiä matseja jengikaverien kanssa. Vuoden 2010 saldoksi jäi kovan työn kautta taisteltu sarjapaikka, monta liki raakalaismaista liukutaklausta laitapakin tontilla, satumaisen monta mokattua maalipaikkaa ja yksi omalta kenttäpuoliskolta lauottu käsittämätön tuurimaali. Penkkiurheilun puolella olin kai MM-kisaväsymyksen turruttamana vähän laiskanpulskeassa kunnossa. Kaikkien agitaatiopuheideni vastaisesti eksyin Veikkausliiga-katsomoon ehkä vain viidesti, Ykkösen pelejä en nähnyt yhtäkään. Silti maistui makialta, kun ”Mursu” ja ”Ägä” saivat taas kannun kantaakseen ja etenkin se, kun eräs isopäinen lohjalainen piti byyrillään JJK:n liigassa. Pienen mutustelutaon jälkeen on siis todettava, että liekki futikseen palaa yhä kiivaana. On taas se aika vuodesta, kun navigaattoriin naputellaan: London N5. Lue lisää…


Horst Köppel kiinnostunut Suomen maajoukkueen valmentamisesta!

8.9.2010

TOMI LOUNIO

Pelaajana viisi Bundesliiga-mestaruutta, kaksi UEFA-cupin voittoa ja yksi Euroopan mestaruus. Valmentajana Borussia Dortmundissa, Mönchengladbachissa, Arminia Bielefeldissä sekä Itävallan, Japanin ja Arabiemiraattien pääsarjoissa. Franz Beckenbauerin apukoutsina Meksikon MM-kisoissa. Kaiken tämän jälkeen Horst haluaa valmentaa Suomen A-maajoukkuetta. Lue lisää…


Klubi hyytyi Honkaa vastaan – miten käy mestaruuden?

15.8.2010

TOMI LOUNIO

Töölön jalkapallostadion ei ole enää Finski. Tämän suunnattoman juhlan kunniaksi uusi pääsponsori Sonera oli koristellut katsomot punaisilla palloillaan ja järjestänyt penkkirivit pullolleen ilmaislippulaisia. On toisaalta aikamoinen sääli, ettei kotimaisen liigan kärkikamppailu, joka on samalla absoluuttinen taisto pääkaupunkiseudun herruudesta, vedä fudiksen puolella automaattisesti tupaa täyteeen. Mutta sellaisesta lienee turha ruveta tässä ruikuttamaan. Tärkeintä oli, että ilmassa oli kuin olikin urheilujuhlan tuntua ja matsi oli mielenkiintoinen. Lue lisää…


Valioliiga-fani kurnuttaa jo kuin kiimainen kollikissa!

14.8.2010

TOMI LOUNIO

Englannin Valioliiga starttaa tänä viikonloppuna. Kuumimpana matsina silmille pomppaa sunnuntain Arsenal – Liverpool, mutta hattua pitää nostaa myös Maikkarille Aston Villa – West Ham -matsin ilmaislähetyksestä. On taas pomminvarmasti se aika vuodesta, kun käydään läpi kesän hankinnat ja analysoidaan joukkueiden voimasuhteet. Lue lisää…


Aivan uudet MM-kisat

2.7.2010

TOMI LOUNIO

Telkkarikatsojan näkökulmasta MM-kisat alkavat olla jo loppusuoralla. Kuten Otto Tähkäpää omassa tekstissään tuli todenneeksi, on kymmenien (vai onko se jo satojen?!) tuntien futismaratoniin mahtunut myös varsin puuduttavaa kamaa. Pelillisiä herkkupaloja ovat tarjonneet lähinnä yhä jatkossa olevat joukkueet, kun taas kentän ulkopuolista tragikomiikkaa on saanut seurata Ranskan, Englannin ja Pohjois-Korean joukkueiden vaiheita netistä lueskellen.

Lue lisää…


Pohjoiskorealainen kuri vastaan brasilialainen… kuri?

15.6.2010

TOMI LOUNIO

MM-kisat on saatu polkaistua vauhtiin. Etelä-Afrikassa on tv-kuvan perusteella huikea meininki, eikä kotisohvallakaan olo ole surkea. Odotetusti kisakatsojat ympäri maailmaa ovat kärsineet vuvuzelojen karmeasta saundista ja totuttuun tapaan kallispalkkaiset maailmantähdet syyttävät pelipalloa, kun kierre ei kurvaa yläkulmaan. Tänään koittaa kuitenkin ensimmäinen matsi, jota olen oikeasti odottanut vesi kielellä.

Lue lisää…


%d bloggers like this: