Suomalainen Jalkapallo – Mitä meillä on mitä muilla ei ole?


JUSSI LEPPÄLAHTI

Lukiessa, kuunnellessa tai keskustellessa suomalaisesta jalkapallosta, on sävy usein synkkä ja toivoton tai jopa säälivä. Kansallisella huipulla pelaavia pelaajiamme ei keskimääräisesti arvosteta. He rinnastetaan perusduunareihin, vaikka suurissa jalkapallomaissa pelaajat ja valmentajat ovat puolijumalia. Maajoukkueemme on etenkin tällä hetkellä lajiliiton ohella suurten riviemme suissa vitsi. Mutta miksi ei olisi? Jos itse jalkapalloväkikään ei arvosta pelaajiaan tai maajoukkuetta, miksi yleisen ilmapiirin pitäisi olla yhtään positiivisempi?

Olen nyt asunut puoli vuotta maassa, jossa jalkapallosta sanotaan, että se rinnastetaan uskontoon. Voin sanoa, että näin todellakin on. Italiassa pelaajat ovat puolijumalia, seurat ja maajoukkue tämän kaiken huipulla. Etenkin, kun arvostettu Cesare Prandelli otti maajoukkueen komentoonsa, maajoukkueenkin arvostus on taas nousussa. Italia edustaa minulle suurta ja itsetietoista jalkapallomaata. Tässä kirjoituksessa teen hullun teon ja kohotan yleistä mielialaa suomalaisessa jalkapallossa. Kohotan esille ne asiat, jotka tekevät meistä suuremman ja laadukkamman jalkapallomaan, kuin Italia ja nuo muut suuret jalkapallomaat ovat. Ne asiat, jotka antavat meille toivoa, toivoa paremmasta huomisesta. Ne asiat, joihin voimme tukeutua ja joita pohtimalla ja joita hyödyntämällä tuo parempi huominen tulee.

Pelaajat ja kontakti ihmiseen. On joulukuun puoliväli ja maanantai-iltapäivä. Ystäväni kanssa kävelemme kohti Juventuksen fanikauppaa. Ihmetykseksemme seinässä on lappu, joka kertoo Juve-legenda Pavel Nedvedin tulevan illalla kyseiseen liikkeeseen jakamaan nimikirjoituksia ja tapaamaan faneja. Sydämeni pomppaa kurkkuun ja saa selkärangassani saman reaktion, kuin Springsteenin Born to Run- kappale saa joka kerta sen kuullessani. Onneksi mukanani on kamera ja punainen valmentajavihkoni. Aion hakea inspiraatiota pyytämällä nimikirjoituksen henkilökohtaiseen jalkapallovihkooni! Ehkä saan jopa kysyttyä kuulumisia tältä legendaariselta tsekiltä…

Puoli kuusi, sadat fanit jonottavat liikkeeseen. Pääsemme vuoronumerolla kyynerpää sisään. Siinä hän on. Meidän vuoro. Saan nimmarin, pyydän kuvaa, kysyn kuulumisia. Ystäväni räpsäisee kuvan, mutta järjestysmies muistuttaa tiukalla niskaotteella, etten saisi mennä liian lähelle kuvassa. Pavel ei puhu, hän hoitaa hommansa. Saan noin 6 sekuntia Pavelin kanssa.

Ajattelen viime viikonloppuna järjestettyä FC Hongan ’akatemiapäivää’. Jokaiselle Hongan akatemiajoukkueelle jaettiin edustusjoukkueesta kummipelaaja, joka tutustui joukkueeseensa hyvän tovin kertomalla kuulumisia ja vastailemalla junioreiden kysymyksiin. Kun FC Hongan tähtipelaajat Tuomas Peltonen, Sampo Koskinen, Jami Puustinen ja muut tulevat junioreiden tai fanien eteen, ei paikalla ole 200 kiloa penkistä nostavia järjestysmiehiä. On ehkä seuralegenda Jaska katsomassa, että homma toimii. Kun Honka harjoittelee, kuka vain voi mennä katsomaan harjoituksia. Suomessa ei ole tähtikulttuuria, joka muokkaisi pelaajistamme kilometrien päässä olevia sieluttomia hahmoja. Meillä on meidän omat pelaajamme, jotka voimme tuntea omiksemme ja joiden lähelle pääsemme. Ei ole valmentajia, joihin pitäisi ottaa yhteyttä sihteerin kautta. Siellä ne ovat urheilupuistoissa ja halleissa. Meidän lähettyvillä.

Viime vuoden keväällä otin yhteyttä Interin päävalmentaja Job Dragtsmaan valmentajaystäväni kanssa päästäksemme keskustelemaan jalkapallosta hänen kanssaan. Hän vastasi mailiimme, menimme Turkuun, katsoimme harjoitukset ja keskustelimme hänen kanssaan suomalaisen jalkapallon epäkohdista ja joukkueestaan yhteensä kuusi tuntia. Yritäpä tehdä sama Juventuksen päävalmentajan Luigi Delnerin kanssa! Juventuksen internet-sivuilla lukee, että Vinovon harjoituskeskuksessa ei ole mahdollista seurata seuran joukkueiden harjoituksia. Ei siis edes junioreiden.

Harjoittelu ja sarjasysteemit. Usein puhumme sarjasysteemimme heikkoudesta, eli siitä, kuinka kilpailullisten pelien määrä on pieni ja kausi liian lyhyt. Tämä johtaa väistämättä seurojen pienempiin lipputuloihin, sekä siihen, että syksyllä kauden jälkeen lomat joukkueilla (omatoimisen harjoittelun aika) venyvät kuukausien mittaisiksi. Perinteisestihän Suomessa on lokakuussa viimeisen sarjakierroksen jälkeen lomailtu jouluun asti ja tammikuussa aloitettu joukkueharjoittelu. Tätä siis on tapahtunut ja tapahtuu vieläkin jopa Veikkausliigajoukkueilla. Tämä tarkoittaa siis kolmen kuukauden taukoa joukkueen pelin kehittämisestä! Sinä aikana hyvä valmentaja voi organisoida joukkueen puolustuspelaamisen ainakin johonkin kuosiin.

Nyt nostan esille sarjasysteemimme hyvät puolet. Mitä jos käyttäisimme systemaattisesti tuon kauden jälkeisen ajan jokaisessa seurassa ja joukkueessa pelimme kehittämiseen? Mentaalisesti toki on tärkeää pitää jonkin verran taukoa joukkuetoiminnasta, mutta sen ei tarvitse olla kolmea kuukautta. Tämä vaatii tietysti joukkueen rakentamista pitkäjänteisesti ja luottamista pelaajiin pidemmän aikaa. Tällöin harjoitusmäärällisesti emme häviäisi Euroopan sarjoissa pelaaville joukkueille yhtään. Jopa voittaisimme, sillä esimerkiksi Juventuksen kausiohjelmointi on tehty vain ja ainoastaan Serie A-pelien ympärille. On sanomattakin selvää, että tällöin ei voida maksoida joukkueen pelin kehittämistä, koska on ajateltava herkkyyksiä ja palautumisia peleistä. Suomessa ei vielä siis ole ongelmaa liian rasittavasta ja pitkästä kaudesta.

Olen myös usein ihmetellyt, miksi ottelutapahtumiin Suomessa ei panosteta, kun sen aika on. Pienellä kotiinpäinvedolla voin sanoa Ykkösen HIFK:n pelien olevan Suomen skaalalla top 3-viihdyttävimmissä ottelutapahtumissa. Ei, ei siinä ole edes kotiinpäinvetoa. Mutta miksi? Yksi syy on Juventuksen fanit satanolla hakkaava faniryhmä Stadin Kingit. Toinen syy on seurahenki. Kymmenet ihmiset paiskivat hyvällä hengellä talkootöitä järjestääkseen rakkaan seuransa tapahtuman. Miksi? Koska IFK on heille harrastus. Tätä mietin, kun kolmas syy, sää, jäädytti Juventuksen joulukuisessa kotipelissä jokaisen ruumiini osan. Voin rehellisesti todeta, että katsoisin Juventuksen peliä mieluummin Suomen kesässä Bolliksella, kuin Torinon joulukuussa Olimpicolla. Meille tarjotaan aurinko, kesä ja ihmisten lomat ja silti esimerkiksi HJK:n ottelutapahtuma on kokemuksena kuin tuijottaisi tiimalasia ja odottaisi sen tekevän kuperkeikan.

Näin huomamme, että meillä on paljon asioita, joita esimerkiksi italialaisella jalkapallolla ei ole. Tämän kirjoitettuani olen nyt itsekin täynnä uskoa ja odotan kuumeisesti taas pääsyä suomalaisen jalkapallon pariin. Odotan sitä helsinkiläisen, keskustassa sijaitsevan jalkapallokentän vahtimestarin vittuilua. Odotan jokaista negatiivista, Alepan muovikassi kädessä valmentavaa isävalmentajaa. Odotan kiihkeitä väittelyitä jääkiekon ja jalkapallon erinomaisuuksista. Odotan lumisateen takia peruutettuja harjoitusvuoroja. Odotan niitä huolimattomasti hoidettuja kenttiä. Odotan sanomalehtien ala-arvoista jalkapallo-osiota. Odotan asiaanperehtymättömiä urheilutoimittajia. Odotan niitä vanhempia, joille pitää perustella, miksi sateellakin harjoitellaan.

Odotan kaikkea, mitä suomalainen jalkapallo tarjoaa minulle, mutta mistä nämä italialaiset kaavoihinsa kangistuneet kaatuilevat liimaletit eivät osaa uneksiakaan. Koska nämä asiat ovat meidän. Yhdessä me käännämme ne voimavaraksi. Heillä ei ole Litmasta. Heillä ei ole Virkkusta. Heillä ei ole Riihilahtea. Heillä ei ole Hyypiää. Heillä ei ole kesän helteissä pelattavaa Veikkausliigaa. Heillä ei ole toiseksi korkeimmalla sarjatasolla vastaavanlaisia lähtökohtia, kuin meillä. Sieltä putoaa viisi ja vastakkain pelaavat aina toisiaan epäkunnioittavat FC Lahti, Stadin jengit sekä KooTeePee.

Tähän loppuun haluan lainata erään viisaan miehen sanoja. Lähetän ne jokaiselle suomalaiselle, joka on jotenkin mukana suomalaisessa jalkapallossa muutenkin, kuin selkäänpuukottajan tai kyynikon ominaisuudessa. Nähdään kentillä. Suomalaisilla jalkapallokentillä!

”Me ollaan sankareita kaikki
kun oikein silmiin katsotaan
me ollaan sankareita elämän
ihan jokainen.”

Advertisements

15 Responses to Suomalainen Jalkapallo – Mitä meillä on mitä muilla ei ole?

  1. ilpo sanoo:

    Olipahan hyvä teksti!

  2. pete sanoo:

    olipas hyvä juttu!..jaksoin lukea loppun asti

  3. riikka sanoo:

    hyvä mieli

  4. Kari sanoo:

    ”Pienellä kotiinpäinvedolla voin sanoa Ykkösen HIFK:n pelien olevan Suomen skaalalla top 3-viihdyttävimmissä ottelutapahtumissa… Meille tarjotaan aurinko, kesä ja ihmisten lomat ja silti esimerkiksi HJK:n ottelutapahtuma on kokemuksena kuin tuijottaisi tiimalasia ja odottaisi sen tekevän kuperkeikan.”

    Kirjoittaja on selvästi IFK:n kannattaja, muuten ylläolevaa on vaikea ymmärtää. Itse käyn katsomassa sekä IFK:n että HJK:n matseja, joten uskon olevani puolueeton arviossani.

    Ottelutapahtuma koostuu monesta asiasta, ja IFK:n ottelutapahtumassa on parempaa ainoastaan kannatajaryhmän toiminta. Muut osa-alueet ovat selkeästi HJK:lla paremmin hoidossa; pelin taso, olosuhteet jne.

    Ihmettelen myös miten HJK:n ottelutapahtumaa voi kuvailla yllä mainituilla tavoilla. Tietysti, jos kirjoittaja hakee ainoastaan infernaalista tunnelmaa, mutta itse ainakin lähden futismatsiin katsomaan kentän tapahtumia, en tuijottamaan kannattajaryhmien tekemisiä katsomossa.

    Jos ottelutapahtuman arvioinnissa antaa kannattajaryhmän toiminnalle suuren painoarvon, niin silloin IFK:n ottelutapahtuma saattaa olla viihdyttävämpi. Itse pelin kannalta HJK:n ottelut ovat selvästi viihdyttävämpiä.

  5. J. Leppälahti sanoo:

    Moi,

    ”paskaa”

    Hyvin asiapitoinen kommentti.

    Kari, kiitos kommenteista.

    ”Ottelutapahtuma koostuu monesta asiasta, ja IFK:n ottelutapahtumassa on parempaa ainoastaan kannatajaryhmän toiminta. Muut osa-alueet ovat selkeästi HJK:lla paremmin hoidossa; pelin taso, olosuhteet jne.”

    Väität siis, että Finnair Stadion(vai onko Sonera nykyään?) on selkeästi parempi olosuhde jalkapallo-ottelulle kuin esimerkiksi Bollis? Mielestäni Finski on yksi nykyajan huonoimmin rakennetuista jalkapallostadioneista ottelun katsomista varten. Fiilis ja ääni stadionilla katoa katon ja katsomoiden välisiin aukkoihin, kenttä on saatu todella kauas katsomosta(vrt englannin 50 vuotta vanhat stadikat), alustasta ja sen vaikutuksesta peliin ja katselukokemukseen ei varmaan tarvitse mainitakaan.

    Toki ottelutapahtumaan liittyy monen monta tekijää. Ihmettelen vain, miten voi olla mahdollista, että Suomen ylivoimaisesti suurimmilla resursseilla ja koneistolla toimivalla seuralla voi olla niin paljon petrattavaa ottelutapahtumaan liittyvissä asioissa. Esimerkki. Olen nähnyt HJK:n matseissa pallopoikina bermuda-shortseihin asustautuneita poikia, mikä on täysin käsittämätöntä ja vaikuttaa perustallaajan kokonaiskokemukseen jalkapallo-ottelusta ja seuraan liittyvästä arvostuksesta ja kulttuurista.

    ”Tietysti, jos kirjoittaja hakee ainoastaan infernaalista tunnelmaa, mutta itse ainakin lähden futismatsiin katsomaan kentän tapahtumia, en tuijottamaan kannattajaryhmien tekemisiä katsomossa”

    Menet siis vain pelin takia, olet näin siis niiden muutaman tuhannen muun ihmisen joukossa. Pointtini on, että näihin pieniin detaileihin puuttumalla ja eri kohderyhmiä koskettamalla HJK:n matseihin pitäisi saada 6000 ihmistä joka peliin. Ja tämä pätee monen muun suomalaisen veikkausliiga-seuran peleihin. Kunnianhimon puute? Puuhastelu?

    • Puukuula sanoo:

      Hyvä Kynä, loistosettiä!

      Jos ei suomalainen futaaja ole ylpeä omasta tekemisestään ja lajistaan, niin kuka sitten.
      Näitä positiivisia juttuja lisää, rupeavat perusnegatiiviset ällistelijätkin pikku hiljaa muuttamaan asennettaan, tosin aikaa saattaa hieman ottaa…

      Ciao!

    • Kari sanoo:

      ”Väität siis, että Finnair Stadion(vai onko Sonera nykyään?) on selkeästi parempi olosuhde jalkapallo-ottelulle kuin esimerkiksi Bollis?”

      Kyllä, ehdottomasti. Ei ole valotolppia edessä, ei kastu sateella, on lähempänä kenttää jne. Em. seikat ovat mielestäni erittäin tärkeitä asioita futismatsin seuraamisen kannalta. Finskissä on puutteita, mutta itse en tunne yhtään katsojaa, joka vaihtaisi Klubin tämän hetkiset katsomo-olosuhteet parin vuosikymmenen takaisiin Bolliksen surkeisiin olosuhteisiin.

      ” Esimerkki. Olen nähnyt HJK:n matseissa pallopoikina bermuda-shortseihin asustautuneita poikia…”

      En tiedä missä Klubin matsissa olet käynyt, mutta jokaisessa ottelussa pallopoikina toimii omia junioreita, joilla on päällään HJK:n varusteet. Itse en ole muista nähneeni bermuda-shortseja, tosin itse keskitynkin peliin.

      ”HJK:n matseihin pitäisi saada 6000 ihmistä joka peliin. Ja tämä pätee monen muun suomalaisen veikkausliiga-seuran peleihin.”

      Tämä on totta, tosin tämä pätee muihinkin kuin Veikkausliigajoukkueisiin. Esimerkiksi HIFK:n perinteillä kulkeva seura sai viime kaudella (yleisöotteluita lukuunottamatta) haalittua lehtereille vain noin 200-300 katsojaa per peli. Ongelma koskee siis koko suomaista futista. Yleisestikin katsojamäärät nousevat pysyvästi Suomessa vasta sitten, kun futiskulttuuria saadaan vahvistettua. Tämä vaatii esimerkiksi Helsingissä jonkun vakavasti otettavan haastajan nousemisen Klubin kantaan.

      Välillä tuntuu siltä, että HJK:ta syytellään koko pääkaupunkiseudun futiksen ongelmista. Jos ajatellaan esimerkiksi Helsingin futista niin selvästi suurimpia alisuorittajia ovat perinteiset seurat kuten HPS, Kiffen ja HIFK. Voidaankin vain kuvitella millaista olisi Helsingin futisskene mikäli esimerkiksi HIFK ei olisi hoitanut asioitaan päin persettä, vaan olisi säilyttänyt asemansa ja luonut vastakkainasettelua HJK:n kanssa.

      Futiskulttuurin on vaikea kasvaa mikäli ei ole minkäänlaista vastakkainasettelua, ja tällainenhan on tilanne ollut Helsingissä jo useamman vuosikymmenen. HJK on ainoa kuitenkin helsinkiläisistä seuroista hoitanut asiansa selvästi parhaiten, koska se on edelleen hengivässä ilman yhtään konkurssia. Syyt ohueeseen kulttuuriin löytyvät aivan muista seuroista.

  6. J. Leppälahti sanoo:

    Moi,

    ”Ei ole valotolppia edessä, ei kastu sateella, on lähempänä kenttää jne.”

    Niin, siis Finskin katsomo on saatu jollain ilmeellä rakennettua paikoin järkyttävän kauaksi kentästä, ja jossain vaiheessa vielä juntattua mainoksia niin, ettei esim ’aurinkokatsomon’ alimmilta riveiltä näe koko kenttää. Tekonurmen kastuessa versus nurmen kastuessa… oletko ikinä katsonut jalkapallo-ottelua joka pelataan nurmella? Tekonurmen kastuessahan peli muuttuu eri lajiksi.

    Kyseessä oli viime kauden HJK-KuPS- peli, jossa pallopoikina oli lipat vinossa toimivia teinejä. Peli, jossa Pekonen heitti lipat. Kuten sanoin, nämä seikat vaikuttavat 80% katsojien ottelukokemukseen. Ilman näiden asioiden kuntoonlaittoa ja oman tapahtuman arvostamista emme saa suuria massoja liikkeelle. Kyllä, jalkapalloseurallakin on eri kohderyhmiä.

    En puhu menneisyydestä, jossa sinä selkeästi kirjoituksesi perusteella elät. Puhun nykyisistä resursseista ja niiden maksimaalisesta hyödyntämisestä. Ja muuten, HIFK pelasi nousukarsintapelin Santa Clausia vastaan ja paikalla oli hatarasti muistaen reilusti yli tuhat katsojaa. Mun märissä unissa sekä HIFK että HJK järjestävät ensi kesänä hyvät ottelutapahtumat ja niistä tulevat jokaisen ifklaisen ja klubilaisen perheiden viikonloppurutiineja, jossa viihtyvät sekä poika että vanhemmat. Ei kannata puhua kahdesta asiasta samaan aikaan:ottelutapahtuman mahdollisimman hyvä järjestäminen ja suomalainen jalkapallokulttuuri ovat kaksi eri asiaa.

    • Kari sanoo:

      ”Niin, siis Finskin katsomo on saatu jollain ilmeellä rakennettua paikoin järkyttävän kauaksi kentästä, ja jossain vaiheessa vielä juntattua mainoksia niin, ettei esim ‘aurinkokatsomon’ alimmilta riveiltä näe koko kenttää.”

      Itse tsekkailen Klubin matseja aina aurinkokatsomosta, ja joka matsin olen nähnyt loistavalta paikalta. En siis ymmärrä tätä kritiikkiä. Finskissä on monta parantamisen kohdetta, mutta omasta mielstäni se on hieno stadion.

      ”Tekonurmen kastuessa versus nurmen kastuessa… oletko ikinä katsonut jalkapallo-ottelua joka pelataan nurmella? Tekonurmen kastuessahan peli muuttuu eri lajiksi.”

      Itsekin suosin normaalia nurtsia, mutten näe tekiksissä ongelmaa. Tekikset ovat itse asiassa parhaimmillaan hieman närkinä.

      ”Kyseessä oli viime kauden HJK-KuPS- peli, jossa pallopoikina oli lipat vinossa toimivia teinejä. Peli, jossa Pekonen heitti lipat. Kuten sanoin, nämä seikat vaikuttavat 80% katsojien ottelukokemukseen. Ilman näiden asioiden kuntoonlaittoa ja oman tapahtuman arvostamista emme saa suuria massoja liikkeelle. Kyllä, jalkapalloseurallakin on eri kohderyhmiä.”

      En osaa ulkomuistista sano kyseisestä pelistä, mutta normaalisti pallopojat ovat Klubin junnuja seuran väreissä.

      ”Ja muuten, HIFK pelasi nousukarsintapelin Santa Clausia vastaan ja paikalla oli hatarasti muistaen reilusti yli tuhat katsojaa.”

      Tiedän, olin katsomossa. Olin myös niissä matseissa, joissa oli se noin 200 katsojaa paikalla.

      ”Mun märissä unissa sekä HIFK että HJK järjestävät ensi kesänä hyvät ottelutapahtumat ja niistä tulevat jokaisen ifklaisen ja klubilaisen perheiden viikonloppurutiineja, jossa viihtyvät sekä poika että vanhemmat.”

      Tässä olemme selvästi samalla linjalla. Erohan tulee siinä, että sinun mielestäsi Klubin ottelutapahtuma on paskaa ja minun mielestäni hyvällä tasolla. Ehkä en osaa olla tarpeeksi kriittinen, mutta aina olen viihtynyt Klubin matseissa. Omasta mielestäni peli ja stadion ovat hyvällä tasolla. Miinusta annan lipun- ja oheismyynnistä.

      ”Ei kannata puhua kahdesta asiasta samaan aikaan:ottelutapahtuman mahdollisimman hyvä järjestäminen ja suomalainen jalkapallokulttuuri ovat kaksi eri asiaa.”

      Mikäli puhutaan katsojamääristä, niin näistä kahdesta asiasta voi ja pitääkin puhua samaan aikaan. Ottelutapahtuma on erittäin tärkeä osa seurojen toimintaa ja näkyvyyttä, mutta pitkällä aikavälillä katsojamääriin vaikuttaa enemmän seurojen yleinen toiminnan taso ja pysyvyys.

      Suomessakin katsojamäärät nousevat vasta siinä vaiheessa, kun futiskulttuuri on huomattavasti vahvemmalla pohjalla. Seurojen pitää merkitä jotain ihmisille, jotta kunnon suhde näiden kahden välille voi syntyä. Siksi esimerkiksi Helsingissä suurimmat haittatekijät tälle kehitykselle ovat olleet seurojen surkea asioiden hoitaminen ja tästä seuranneet konkurssit. Esimerkiksi ilman IFK:n konkurssia Helsingin futiskulttuuri saattaisi olla aivan eri tasolla. Ihmiset kuuluisivat, kuten jääkiekossa, jompaan kumpaan leiriin ja vastakkainasettelu nostaisi futiksen kiinnostusta entisestään vauikuttaen luonnollisesti myös katsojamääriin. HJK on valitettavasti ollut ainoa varteenotettava seura Helsinginssä jo pitkään. Toivottavasti tämä muuttuu ja esimerkiksi IFK saisi homman toimimaan pitkälläkin aikajänteellä.

      Kokonaisuudessaan olen melko samaa mieltä alkuperäisestä kirjoituksestasi. Ihmetytti vain, varmaankin ifk-taustastasi kumpuava, Klubin toiminnan aliarvioiminen. Itse molempien jengien matseissa käyvänä uskon pystyväni arvioimaan näitä juttuja objektiivisesti, ja mielestäni HJK:n tapahtumat ovat paremmalla tasolla.

  7. J. Leppälahti sanoo:

    Moi,

    edelleen, ottelutapahtuman järjestäminen ja jalkapallokulttuuri ovat eri asioita. Jatkoit puhumista kulttuurista. Siitä, tai sen puutteesta, en jaksa edes aloittaa. Tässä yhteydessä puhun siis vain ottelutapahtuman järjestämisestä. Juon mielelläni kanssasi pöydän ääressä oluen tai pari, jos aloitamme jalkapallokulttuurista. Taitaa vain olla, että sitä maailmaa parantaessa ei kaksikaan riitä.

    Ja edelleen, viimeinen lauseesi saattaa joidenkin ihmisten mielestä olla totta. HJK:n ottelutapahtuma saattaa olla paremmalla tasolla joidenkin mielestä, mutta noilla resursseilla sen pitäisi olla lähellä Euroopan kärkiseurojen ottelutapahtumaa. Mutta se ei ole. Vertailupohja tässä asiassa Klubille ei ole HIFK, vaan esimerkiksi FC Kööpenhamina.

    Tekonurmi saattaa olla sateella parhaimmillaan, mutta sama laji se ei ole.

    Menepä katsomaan peliä aurinkokatsomon alimmilta penkkiriveiltä, palloa ei näy jos sitä pelataan sen puolen laidalla ja minun mielestäni on käsittämätöntä, että stadionin parhaimmilta paikoilta ei näy koko kenttä.

  8. Kari sanoo:

    ”Juon mielelläni kanssasi pöydän ääressä oluen tai pari, jos aloitamme jalkapallokulttuurista. Taitaa vain olla, että sitä maailmaa parantaessa ei kaksikaan riitä.”

    Jep, siihen tuskin riittäisi edes Koffin koko Keravan panimon tuotteet.

    ”Ja edelleen, viimeinen lauseesi saattaa joidenkin ihmisten mielestä olla totta. HJK:n ottelutapahtuma saattaa olla paremmalla tasolla joidenkin mielestä, mutta noilla resursseilla sen pitäisi olla lähellä Euroopan kärkiseurojen ottelutapahtumaa. Mutta se ei ole. Vertailupohja tässä asiassa Klubille ei ole HIFK, vaan esimerkiksi FC Kööpenhamina.”

    Tässä on jälleen oltava eri mieltä. Seurojen budjetit ovat melko suoraan verrannollisia ottelutapahtuman panostamiseen tarjolla oleviin resursseihin. IFK:n budjetti on todennäköisesti luokkaa ”parisataa tuhatta”, HJK:n noin 2 miljoonaa, FC Kööpenhaminan varmasti lähemmäs 50 miljoonaa ja Euroopan huipposeurojen vastaavat luvut sitten huomattavasti korkeammalla. HJK:lla on mahdollisuus saada ottelutapahtumansa tietylle (lue: hyvälle) tasolle, mutta seuralla ei esimerkiksi ole resursseja parantaa stadionin pystyttämisessä tehtyjä perustavanlaatuisia virheitä.

    Seura on kuitenkin lähiaikoina panostanut ottelutapahtuman kehittämiseen hankkimalla stadionin päätäntävallan itselleen ja sitä kautta sillä tiettyjen rajoitusten puitteissa (talous, palomääräykset jne) mahdollisuus kehittää stadionia. Suurimpana yksittäisenä toimenpiteenä seura on pystyttänyt stadionin kulmaan katsojia hienosti palvelevan jättiscreenin.

    ”Menepä katsomaan peliä aurinkokatsomon alimmilta penkkiriveiltä, palloa ei näy jos sitä pelataan sen puolen laidalla ja minun mielestäni on käsittämätöntä, että stadionin parhaimmilta paikoilta ei näy koko kenttä.”

    Tämä on sääli mikäli näin on. Tämäkin on kuitenkin mielestäni osa stadionin rakentamisessa tehtyjä virheitä. Nuo mainosseinät ovat kuitenkin koko seuralle varmasti suhteellisen iso tulonlähde, joten niitä ei varmasti ole mahdollisuus poistaa.

    Stadionin rakentamisessa tehdyistä virheistä riittäisi jutunjuurta kokonaiseksi blogikirjoitukseksi. Toivottavasti Suomeen tulevaisuudessa rakennettavien stadionien suunnittelussa käytetään enemmän apuna futisihmisiä.

  9. en ole pohjalainen sanoo:

    Ei Sonskussa mitään niin kauheaa vikaa ole, etteikö siellä viihtyisi. Miten ihmeessä ne katsomot muka ovat kaukana kentästä? Tässä olen kyllä Karin linjoilla.

    Ja kun menee ulkomaille, niin ei sielläkään mitään ottelutapahtumaa ole. Pelataan peli, lauletaan laulut ja lähdetään stadionilta pois. Samanlaista se on joka paikassa. En ymmärrä miksi jalkapallon ystävä kaipaisi mitään ”ottelutapahtumaa”. Ja onhan Klubilla paljon äännekkäitä kannattajia, joten siinäkin mielessä valittaminen on hieman omituista. Aina voi sanoa, että pitäisi olla sen ja sen verran kun Ruotsissa ja Tanskassakin on, mutta yhdyn kyllä tämän kirjoituksen sanomaan: miksi ei olla tyytyväisiä jo siihen mitä meillä on? Kunhan siis lukee noiden HJK-antipatioiden läpi, tämä on ihan hyvä kirjoitus.

  10. J. Leppälahti sanoo:

    Moi,

    hienoa että ajatuksia riittää! Jalkapallosta keskustelu on huikeaa, eikö?

    En viitannut vertailupohjalla budjetteihin, vaan asioihin mitkä ovat ’ilmaisia’. Esimerkiksi juuri pallopojat ja seuraava esimerkki. Ja tottakai joka puolella on ottelutapahtuma ja sen järjestäminen. Kun Juventus ja sen vastustaja ovat tulossa kentälle, vastustajan joukkue esitellään nopeasti, mutta Juventuksen pelaajien hekumointi on fiiliksennostatusta parhaimmillaan. Tämän jälkeen käynnistetään sekunnilleen oikeaan aikaan kokonaisuutta ajatellen Juventuksen oma kappale(kovaa), joka saa aikaan jopa nationalistisen fiiliksen fanipäädyssä. Suomessahan monissa paikoissa kuuluttaja jopa toivottaa lämpimästi tervetulleeksi vastustajan ja vastustajan fanit, kun fiiliksen ja toivotuksen pitäisi kertoa päinvastaista: tervetuloa helvettiin. Esimerkiksi nämä seikat eivät maksa mitään ja jos nämä seikat eivät liity ottelutapahtuman maksimaaliseen järjestämiseen, niin mikä sitten? En tarkoita, että suuntaa olisi vietävä hokimaisemmaksi viihteeksi, mutta tiettyjä arvojamme ja kulmia voisi terästää ja tuoda esiin.

    Stadion rakennettiin mun käsityksen mukaan jalkapalloa varten ja on verrattain uusi Stadion. Tällöin olisi luullut, että katsomot hinataan yhtä lähelle sivuilta, kuin esimerkiksi Goodison Parkilla Poolissa tai monilla muilla brittistadioneilla. Ja erittäin paljon kritisoin juuri katon ja katsomon välistä ilmaa, jonne äänet katoavat. Stadionin pitäisi olla tiivis. Toisaalta, nämähän ovat Hjalliksen ja hänen alaistensa mogia eikä HJK niille mitään enää voi.

    All in all, eteenpäin on menty Klubinkin ottelutapahtumissa, mutta paljon on kyllä vielä tehtävää!

  11. […] kuukautta takaperin tein hullun teon. Se oli juuri ennen Suomeen paluutani. Yritin muistuttaa itseäni ja lukijoita suomalaisen jalkapallon positiivisista puolista. Nyt, kuukauden Suomessa taas oltuani ja hirveän työmäärän paiskineena, olen täydellisen […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: