Juventus – Storia di un Grande Amore

JUSSI LEPPÄLAHTI

Seison Torinon Stadio Olimpicon Curva Sudissa, eteläisessä päätykatsomossa. Ympärilläni on muutama opiskelukaveri, ystäväni Diego sekä tuhansittain Juventinoja. AS Roma on saapunut Francesco Tottin johdolla kylään. Tämä kirjoitus ei ole vain raportti Juventus- AS Roma – ottelun kulusta, tämä on myös luotaus tuhansien Juventinojen sieluihin. Tämä on katsaus miljoonien jalkapallofanien intohimon lähteille ja selvitys siitä, miksi Juventuksen ja As Roman välinen kamppailu merkitsee monelle ihmiselle taas kerran niin paljon.

H-hetki alkaa lähestyä. Kuuluttaja panee parastaan huudattaen kotijoukkueen aloituskokoonpanoa, vierasjoukkueen vastaava saa aikaan korvia vihlovan vihellyskonsertin. Vain ”Il Capitanon”, Del Pieron, puuttuminen aloituskokoonpanosta ihmetyttää. Etsin katseellani ystävääni, Diegoa. Hän on hukkunut johonkin massaan. Curva Sudissa ei istumapaikkoja jaeta, täällä kaikki seisovat, laulavat ja sekoavat intohimosta. Juventuksen laulu, Storia di un Grande Amore, kajahtaa ämyreistä ja ihmiset kajauttavat kertosäkeen uskomattomalla voimalla: ”Juuve..!” Curva Sudin yhteislaulussa kaikuu joukkueen historia, seuran saavutukset, koko kaupungin historia, Del Pieron maalit, Platinin pelisilmä…

Palaan ajassa pari tuntia taaksepäin ja keittiömme pöydälle. Istuimme ennen ottelua ystäväni Diegon kanssa viinilasillisille ja pohdimme illan ottelua. Diego on itse pelannut koko ikänsä pienissä seuroissa alasarjoissa ympäri Piemontea. Koko ikänsä Torinossa asuttuaan hänelle on kuitenkin ollut luonnollista tuntea jotain erityistä Juventusta kohtaan. Henkiset siteet juontavat juurensa Diegon lapsuuteen, jolloin hän ystäviensä kanssa haaveili ammattilaisurasta maailman tyylikkäimmässä seurassa. Pihapeleissä hän halusi aina olla ”Bianconeri”. Hänen kaveripiiristään jotkut pääsivät pidemmälle, jotkut eivät. Diegon kohtalo on ollut palvella seuraa katsomosta ja
fanaattisesti kannattaa mustavalkoista paitaa. Hän ei pidä itseään Ultrana, mutta faniksi hän itseään kutsuu. Ylpeästi.

On muutamia seuroja, joiden kanssa Juventuksella on erityisen tulehtuneet välit. Interiä Torinossa vihataan yli kaiken, Fiorentina- kohtaamiset työllistävät poliisia seurojen yhteisen historian takia. ”Enää emme tunne suoranaista vihaa roomalaisia kohtaan, se oli ennen calciopolia. Se muutti suhteita. Nyt ovat eri tekijät, eri aika. Nyt
olemme kilpakumppaneita.” Rooman ja Juventuksen hieman tulehtuneet välit johtuvat monen tekijän summasta.

AS Roman historia ei vedä vertoja Juventuksen historialle. Vasta 80-luvulla Dino Violan tultua seuran presidentiksi AS Roma alkoi haastaa Italian kärkeä pitkään aikaan tosissaan. Sen tavoitteeksi muodostui haastaa suurimmat. Juventuksen hallitessa (AC Milanin ohella) 80-lukua Presidentti Viola päätti satsata seuraan. Presidenttitahojen taistelu urheilullisesta menestyksestä johti tulehtuneisiin väleihin seurojen välillä. Koska AC Milan on historiallisesti samankaltainen seura, kuin Juventus, fanit päättivät alkaa vihata Roomaa ja kunniottaa AC Milania. ”Tiedän 80-luvun historian, mutta en välitä siitä. Se on menneisyyttä. Uskon, että etenkään nuoremman polven faneja ei kiinnosta muu kuin tulos ja neljäs sija, oli vastassa Roma tai kuka tahansa.”

Legenda

Näytelmä sai jatkoa 90-luvulla. AS Roman entinen päävalmentaja Zdenek Zeman on tullut valmennustaitojensa ohella tunnetuksi Juventuksen doping-jupakan yhtenä osanottajana. Zeman syytti julkisesti koko mustavalkoista seuraa lähtien Gianluca Viallista ja Alessandro Del Pierosta ja heidän käyttämistään kielletyistä aineista. Zeman on tullut tunnetuksi taistelustaan puhtaan jalkapallon puolesta, mutta tällä on ollut eittämättä vaikutuksia hänen uraansa. 2000-luvulla suurseurat ovat karttaneet tätä hyökkäävän jalkapallon ja 4-3-3- systeemin puolestapuhujaa. ”En pidä häntä juuri minään. Miksi hän otti Juventuksen suurennuslasin alle kun kaikki jalkapallossa käyttävät dopingia?”

Kuin pisteenä i:n päälle, laittoi myös ”Don Fabio”, Fabio Capello, lusikkansa Juve-Roma -soppaan. Luotsattuaan AS Romaa viisi vuotta ja vannottuaan, ettei ikinä valmentaisi Juventusta, teki hän sopimuksen vuonna 2004 torinolaisseuran kanssa. Hän johdatti Juventuksen mestaruuteen, mutta oli myös kiistelty hahmo Juventuksen
fanien keskuudessa. ”Hän voitti. Se on Juventuksessa tärkeintä. Toisaalta hän ei peluuttanut Del Pieroa, mutta hänen piti tehdä valinta Trezeguet’n, Zlatanin ja Del Pieron välillä ja kunnioitamme sitä. Emme rakasta häntä, mutta muistamme hänet.”

Kynä ja Diego ennen peliä

Kentällä alkaa tapahtua. Juventus on luonut muutaman vaarallisen paikan, Rooma hallitsee palloa. Luigi Del Neri on selkeästi valinnut taktiikakseen nopeat syötöt AS Roman linjan taakse, joihin sekä Iaquinta että Quagliarella yrittävät päästä. Se tuo melkein tulosta puolessa välissä ensimmäistä jaksoa, mutta Iaquinta tulee väärässä kulmassa palloon ja kosketus ajaa hänet liian pieneen kulmaan. 35 minuuttia ja kotiyleisö räjähtää. Juven keskikentän moottori Aquilani taistelee itsensä ja pallon vapaaksi laidalla ja lähettää nopean ja kovan keskityksen taas kohti Iaquintaa. Tämä Curva Sudin suuri suosikki nykäisee jostain älyttömän polkupyöräpotkun… 1-0! Iaquintan villi tuuletus Curva Sudin kannattajien sekaan ja hullunmylly on valmis. Tässä vaiheessa naispuoliset kendokannattajaystävänikin alkavat ymmärtää miksi. Diego ei varmasti muista reaktiostaan yhtään mitään, hän on jo shokissa.

Pöydän äärellä viinilasi on vaihtunut toiseen ja Diego alkaa kerrata muistojaan AS Roma-peleistä. 2003-2004 –kauden surullista Rooman reissua käsitellessä tunnelma keittiössä muuttuu vaitonaiseksi ja vaivaantuneeksi. ”Varmasti suurin Totti-viha johtuu hänen tuossa pelissä näyttämästä käsimerkistä. Hävisimme 4-0, Totti oli
maalannut… Ja sitten hän näytti, miksi hän jakaa mielipiteet.” Totti otettiin tuossa pelissä vaihtoon toisella puoliajalla pelin ollessa jo 4-0. Igor Tudorin hoputtaessa miehen laahustamista kohti vaihtopenkkiä, Totti laittoi neljä sormea Tudorin silmien eteen ja hiljensi vauhtia edelleen. Diego ei kestäisi samaa nöyryytystä tänään. Hän katsoi tuota peliä kotikaupungissaan Torinossa, mutta muistaa tuon pelin surullisimpana Juve- esityksenä aikoihin.

Tällä eleellä Totti kuumensi Juve-fanit

”On meillä hyviäkin muistoja Roomasta 2000-luvulta. Meillä oli silloin huikea joukkue: Zlatan, Emerson… Capello valmensi. Voitimme mestaruuskaudella 4-0. Tuollainen tulos oli tyypillistä Capellon mestaruuskaudella, vaikka vastustaja olisikin hallinnut peliä. Siksi kunnioitamme häntä.” Diegon mielestä myös kauden -94 – 95 Roma- Juventus -ottelu voi olla yksi syy seurojen erityisiin väleihin. Tuossa pelissä Aldairin heittäessä sivurajaa, linjatuomari tökkäisi Aldairia selkään ja pallo ajautui Fabrizio Ravanellille, joka viimeisteli voitto-osuman hienolla nostolla. Roman leirissä uskotaan, että rajamiehen kosketus häiritsi Aldairia, jolloin heitto olisi pitänyt uusia.

Ensimmäinen puoliaika Olimpicolla saa murheellisen lopun. Tottin tulinen vapaapotku osuu muurissa seissyttä Felipe Meloa käteen ja pallo tuomitaan pilkulle. Alkaa uskomaton torikokous, sillä kaikkien muiden paitsi erotuomarin ja roomalaisten mielestä Melo seisoi rangaistusalueen ulkopuolella. Tunteet katsomossa kuumenevat. Voin vain todeta olevani onnekas, että roomalaiskannattajat ovat toisella puolella stadionia. Diegon katseesta heijastuu epätoivo. Totti maalaa pilkulta varmasti ja saa syyn laittaa taas sormen suuhunsa. Koko ensimmäisen 45-minuuttisen hiljaiseloa viettänyt ikuisen kaupungin naisten päiväuni on taas rankaissut Juvea. Curva Sud muistaa sankaria k-18- ikärajan ansaitsevilla huudoilla.

Curva Sud

Toisella puoliajalla ei tapahdu ottelussa juurikaan mainittavia. Ainoa suuri tapahtuma on Tottin vaihtopenkille löntystely sekä Chiellinin ja Borriellon merkityksetön kinastelu. Tähän kinasteluun ottaa osaa myös Curva Sud: ”Borriello, tu sei… (Borriello, olet…)” Loppu on sitä k-18-tavaraa. Ottelu päättyy tasatulokseen, ja ratkaisut Mestareiden Liigaan oikeuttavasta neljännestä sijasta siirtyvät kevääseen. Ottelun jälkeen Diego yrittää kertoa minulle jotain Tottista, mutta hänestä ei lähde ääntä.

Niin on taas yksi luku AS Roman ja Juventuksen väliseen historiaan kirjoitettu. Aina, kun nämä joukkueet kohtaavat, tapahtuu kentällä ja katsomossa epätavallisia asioita. Pelaajien mentaalitila muistuttaa näissä peleissä kaaosta, voiko silloin tuloksena olla muuta kuin huikean jännittävä jalkapallo-ottelu? Diegolle ei paljon aikaa jää äänensä palautteluun, sillä Juventus jatkaa taistelua Euroopan Liigassa ja Serie A:ssa. Neljäs sija on täysin mahdollinen Juventukselle ja kultaakin arvokkaampi. Mikäs muukaan seura Juventuksen kanssa siitä taistelisi, kuin AS Roma.