Vihreän veran mediašakkia


VESA SALMINEN

Viime aikoina kahden läheisesti seuraamani joukkueen, Suomen A-maajoukkueen ja Manchester Unitedin, otteet kentällä ovat jättäneet ilmaan paljon kysymyksiä. Siitä huolimatta  molempien joukkueiden lähitulevaisuuden kannalta vihreän veran šakkia tärkeämpää on se šakki, jota on pelattu mikrofonien ja tv-kameroiden edessä.


Suomen peli Unkaria vastaan 12.10.2010 päättyi pettymykseen ja 1-2-tappioon lisäajalla. Silti omat tunnelmani Olympiastadionin pohjoiskaarteessa Balazs Dzsudzsakin vedon upotessa Suomen maalin alakulmaan olivat jokseenkin välinpitämättömät. Tasapelikin tuosta ottelusta olisi ollut pettymys ja, mikä olennaisinta, luottamus Stuart Baxterin kykyihin oli rapissut viimeistään tuon ottelun kokoonpanovalintoihin. Näissä oloissa taas yksi tappio ei painanut paljoakaan siinä vaa’assa, jonka toisessa kupissa oli maajoukkueen kannalta paljon tärkeämpi kysymys Baxterin kohtalosta. Olinkin yksi niistä monista paikan päälle vaivautuneista katsojista, jotka ilmaisivat epäluottamuksensa Baxterille ottelun jälkeen.

Perjantaina 15.10. Palloliitto järjesti lehdistötilaisuuden liittyen maajoukkueen tulevaisuuteen. Mielestäni Sauli Niinistö suoriutui urakastaan melko hyvin ja olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että päätöksellä ei ole kiire, vaikka henkilökohtaisesti en näe mitään edellytyksiä Baxterin jatkolle. Ymmärrän myös, että Niinistö, jonka vastuulla päätös Baxterin jatkosta viime kädessä on, haluaa konsultoida mahdollisimman monia asiantuntijoita ennen lopullista ratkaisuaan.

Täysin käsittämättömänä lähestymistapana pidän sitä, että maajoukkueen päävalmentajan tehtävään kuuluisi myös ”suomalaisen jalkapallon kehittäminen” juniorijalkapallosta lähtien. Maajoukkueen päävalmentajan tehtävänä on valita sopivat pelaajat maajoukkueeseen ja saada heidät pelaamaan joukkueena mahdollisimman hyvin (tuloksellisesti). Tässä Baxter ei ole missään nimessä onnistunut. Siihen päälle vielä amatöörimäiset kommentit lehdistölle ja huonot suhteet joihinkin tämän hetken ja tulevaisuuden kannalta parhaimpiin pelaajiin kuten Aleksei Eremenko Junioriin ja Perparim Hetemaj’hin niin soppa on valmis. Ja maistuu pahalta.

Mikä on Stuart Baxterin seuraava siirto mediašakissa?
Mikä on Stuart Baxterin seuraava siirto mediašakissa?

No niin. Jotta kirjoituksen punainen lanka ei tyystin katoaisi Baxter-tuohtumukseen niin palataan takaisin siihen mediapeliin. Sen kannalta mielenkiintoisin kysymys tiedotustilaisuudessa olikin se, mitä piiloviestejä siihen mahdollisesti sisältyy – tai halutaan sisältyvän.

Selvää on, että Niinistön tuki Baxterille ei ollut mitään ylitsevuotavaa. Täyden tuen mainitseminenhan aluksi ”unohtui” ja tuli esiin vasta Tapio Suomisen tarkentavan kysymyksen jälkeen. Outoa oli myös se, että Baxter itse ei ollut tilaisuudessa paikalla ja varsinkin se, että sille ei ollut edes pätevää selitystä. Tätä spekuloi myös Kristian Sundqvist blogissaan. Niinistö myös pahoitteli Baxterin käytöstä ja toivoi, että mies itse pyytäisi toimiaan anteeksi. Ammattimaisempi käytös mainittiin jopa edellytyksenä työssä jatkamiselle. Toisin sanoen Baxterilla on lehdistötilaisuuden jälkeen entistä enemmän selitettävää ja anteeksipyydeltävää. Tietääkö Niinistö, että Baxterin ylpeys ei tähän taivu?

Jukka Röngän mukaan Palloliitton tavoitteena onkin pelata aikaa ja toivoa Baxterin eroavan itse, mikä olisi tietenkin ihanneratkaisu. Tähänkö Palloliitto pyrkii antamalla pallon (selitysvastuun) Baxterille? Toisin sanoen, tietääkö tappio mediapelissä Baxterin lähtöä ilman kultaista kädenpuristusta?

Sitten siihen toiseen tapaukseen, joka on puhutellut jalkapalloyleisöä ihan maailmanlaajuisesti. Kyseessä on tietenkin tapaus Wayne Rooney.

Jos Palloliiton lehdistötiedote vei mielenkiinnon Unkari-pelistä niin samaa voi totisesti sanoa Sir Alex Fergusonin toissapäivänä pitämästä tiedotustilaisuudesta ja eilisestä Mestarien liigan ottelusta. Fergusonin vahvistus huhuille, joiden mukaan Rooney haluaisi jättää seuran, on totta tosiaan ManUn tulevaisuuden kannalta huomattavasti mielenkiintoisempi uutinen kuin 1-0 voitto Bursasporista.

Fergusonia on pidetty usein mediapelin mestarina. Taistelussa on jäänyt jalkoihin niin Arsene Wenger, Kevin Keegan kuin Rafa Benitezkin. Myös Rooney-tilaisuutta on pidetty mestarillisena taidonnäytteenä ja Ferguson julistettu PR-sodan ensimmäisen taistelun voittajaksi. Ferguson laittoi koko persoonansa ja tunteensa peliin kertoessaan pettymyksestään ja hämmästyksestään Rooneyn ilmoitettua halustaan jättää seura. Ferguson sanoi olevansa epätietoinen pelaajan motiiveista ja kertoi tämän vielä kesällä vakuutelleen halustaan pysyä seurassa ikuisesti. Onnistui Ferguson myös jättämään oven auki Rooneyn jatkolle sekä vihjaamaan jotain rahanahneiden pelaaja-agenttien kasvaneesta vallasta. Rooneylle, kuten Baxterille, jäi paljon selitettävää.

Rooney – tai oikeammin hänen häikäilemätön agenttinsa Paul Stretfort – tarttui siihen ainoaan faneille kelpaavaan selitykseen eli epäsuosittujen jenkkiomistajien syyttämiseen. Old Traffordin ainoan todellisen Jumalan, Fergusonin, kritisointi olisi ollut diplomaattinen itsemurha ja sen Stretfort asiakkaineen hyvin tiesi. Ferguson oli kuitenkin jo onnistunut valloittamana yleisön puolelleen tunteikkaalla esiintymisellään eikä sen rinnalla Rooneyn laimeahko kirjallinen tiedote onnistunut fanien enemmistöä vakuuttamaan.

Voi toki olla, että Rooneyn motiiviina todellakin on seuran epävarma tulevaisuus, mutta ainakin Ferguson onnistui kyseenalaistamaan nämä motiivit ja voittamaan kannattajien sympatiat. Rooneyn on muutettava strategiaansa ja esiinnyttävä vakuuttavammin tai riskinä on leimautua huorissa käyväksi mieshuoraksi. Se olisi varmasti liikaa entiselle katujen kasvatille, jonka henkinen kantti on jo osoittanut heikkouden merkkejä.

 

Myös Wayne Rooneylla riittää selitettävää, eikä enää vain vaimolleen.

Vai onko sittenkin taustalla Rooneyn, Fergusonin ja tämän (entisen?) ystävän Stretfortin yhteinen mediashow, jonka tavoitteena on painostaa jenkkiomistajia myymään omistuksensa rikkaiden ManU-kannattajien yhteenliittymälle? Mikäpä olisi parempi keino saada Glazereita harkitsemaan myyntiä kuin pelko seuran markkina-arvon laskemisesta tämän show’n seurauksena?

Oli miten oli, seuraavissa kirjoituksissa taidan keskittyä junnufutikseen ja uuteen valmennusprojektiini 10-vuotiaiden roon.. siis messien parissa.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: