Tulevaisuusmaailma, osa 2


B-juniori-ikä on kenties tärkein vaihe nuoren jalkapalloilijan kehityskaaressa. Silloin juniorisarjoja dominoineet lahjakkaat pallotaiturit joutuvat koulutuksen, (tyttö)kaverisuhteiden ja futisammattilaishaaveiden ristiaallokkoon, jossa jälkimmäisin selviää vain harvoin kuiville. Palloliitto onkin nimennyt tämän vaiheen osuvasti “tulevaisuusmaailmaksi” ja sen elämään Pallonkaikkeus paneutuu seuraavaksi — peräti kahden kirjoituksen voimin. Seuraavassa B-juniori-ikäiset Jaakko Nurminen ja Juha Parviainen Pallonkaikkeuden haastattelussa. Lue myös supervaihtopelaaja Kimmo Kantolan raportti Hongan ja HJK:n B-junioreiden SM-sarjan ottelusta.

Futaavat lukiolaiset haastattelussa

Haastattelijana VESA SALMINEN

Jaakko ja Juha ovat kaksi vuonna 1994 syntynyttä kirkkonummelaista nuorta, jotka pari vuotta sitten lähtivät kokeilemaan futaajan siipiään astetta suuremmissa seuroissa,  maalivahtina pelaava Juha VJS:ssä ja keskikentällä pelaava Jaakko Hongassa. Tänä syksynä, monien muiden lahjakkaiden nuorten tavoin, molemmat ovat aloittaneet opiskelut lukiossa, Juha Pohjois-Haagan urheilulukiossa ja Jaakko Porkkalan lukiossa Kirkkonummella. Seuraavassa heidän vastauksiaan entisen valmentajansa, Pallonkaikkeuden bloggarin, Vesa Salmisen lähettämiin kysymyksiin.

"Tulevaisuusmaailma". Jaakko Nurminen (vas.) ja Juha Parviainen.

Kertoisitteko lyhyesti tämän hetken tilanteestanne? Missä joukkueessa pelaatte, kuinka paljon treenaatte joukkueen kanssa tai vapaa-ajalla?

Jaakko: Pelaan Fc Hongan B-junioreissa SM-sarjaa. Treenaamme 4-5 kertaa viikossa plus yksi peli viikossa. Omaa treeniä tulee silloin tällöin tehtyä, mutta koulussa on lisäksi liikuntaa joka on ihan hyvää treenistä.

Juha: Pelaan VJS:n B-junnuissa 1. divaria ja välillä A-junnuissa SM:ää. Treenaan kolme kertaa viikossa PK-35:n miesten kanssa, kaksi kertaa koulun kanssa, ja 4 kertaa oman jengin kanssa + 1 peli. Omaa treeniä muutaman kerran viikossa riippuen vapaa-ajasta.

Juha, pelaat ja treenaat Vantaalla, käyt lukiossa Pohjois-Haagassa, asut Kirkkonummella. Voisitko kuvailla tarkemmin tavallisen treenipäivän kulkua aamusta iltaan?

Juha: Aamulla herätys noin 5.40
Aamupala+normaalit aamutoimet
Juna asemalle 6.40 ja siitä FIM:ille/ISS-stadionille(riippuu päivästä)
8-9.30 koulun/pk-35 miesten aamutreenit.
10-16 koulua
16-17.30 ISS-stadionille,matkalla läksyjen tekemistä
17.45-20.00 Puntti,kamojen vaihto ja 1-1½h pallotreeni.
20.15-20.45 Kotimatka, läksyjä taas matkalla
Illalla kotona seuraavan päivän tavarat valmiiksi,iltapala, ja läksyt loppuun jossei ole saanut valmiiksi
21.30-22 nukkumaan

Oletteko tyytyväisiä sarjajärjestelmään ja muihin järjestelyihin joukkueissanne?

Jaakko: Hongassa on hieman epäkohtia joista en ole tyytyväinen.
Olen tyytyväinen että pelaamme Sm-sarjaa, mutta Honka ei aina tähän sarjaa ”täysillä” panosta.

Juha: Sarjajärjestely muuten ihan hyvä, mutta 1 divarissa lohkot aika epätasaisia(kun vertaa esim a ja c lohkon joukkueita keskenään niin aika suuri ero joukkueiden tasossa), VJS:ssä olisi voitu panostaa tähän kauteen hiukan enemmän mutta ensi kaudella tod.näköisesti panostetaan aika hyvin.

Molemmat sanoitte, että sarjaan ei oikein ”panosteta”. Mitä se käytännössä tarkoittaa ja ilmenee? Mihin  panostetaan? Mihin mielestänne pitäisi panostaa? Jaakko, haluaisitko kertoa tarkemmin Hongan ”epäkohdista”?

Juha: Lohkot voisi jakaa jonkin verran tasaisemmin eikä alueittain, tietenkin matkat kasvaisi, mutta se tasoittaisi lohkoja niin että C-lohkossa ei olisi vain yksi hyvä joukkue ja A-lohkossa 6 hyvää joukkuetta. Se saattaisi hieman tasata mahdollisuuksia saada parhaat joukkueet SM: ään. Joukkueen puolesta sarjaan valmistautuminen olisi voinut olla mielestäni parempaa.

Jaakko: Honka ei panosta kunnolla ja täysillä SM-sarjaan, joka ilmenee siten ettei matseihin oteta kunnolla välillä pelaajia, eikä pelata parhaimmalla mahdollisilla kokoonpanoilla joilla voisi. Hongassa pyritään ilmeisesti kasvattamaan/kehittämään enemmän nuoria pelaajia, jotka sitten nostetaan aikaisessa vaiheessa ylempään ikäluokkaan. Tämäkin on oikein, mutta minun mielestäni jos pelaa SM tasolla niin sarjaan pitäisi kunnolla panostaa ja pyrkiä voittamaan.

Hongan epäkohtia ovat mm. se, että lupaillaan asioita, joita ei toteuteta. Pelaajia käytetään ja ”heitellään” ikäluokasta toiseen lyhyellä varoitusajalla peleihin ja valmentajille näistä kerrotaan myöhään (ei välttämättä saada toista pelaajaa tilalle). Koko vuonna 2010 näin isossa seurassa kuin Honka, ei ole ollut valmennuspäällikköä (seuraavana vuonna on). Sitten vielä se,  ettei asioista anneta selkeää tietoa ja asioista esim. huoltajille kerrotaan hyvin vähän.

Mitkä ovat tavoitteenne kahden seuraavan vuoden ajalle? Entä onko myöhemmin tavoitteena päästä Veikkausliigaan tai jopa Euroopan ammattilaiskentille? Jos ei niin miksi ei? Jos kyllä niin miten luulette tavoitteen onnistuvan?

Jaakko: Parin seuraavan vuoden tavoitteenani on yrittää pelata jalkapalloa niin kovaa kuin pystyn. Ammattilaisuraa en mitenkään ihmeemmin ole miettinyt, koska yritän keskittyä ja panostaa kouluun. Pelaan jalkapalloa koska pidän siitä ja jos joskus onnistaa niin mikäs sitten siinä.

Juha: Kahden vuoden tavoitteina olisi nousta mukaan vakituisesti nuorten maajoukkuerinkiin ja päästä vakituisesti johonkin miesten 1. divarijoukkueeseen pelaamaan. Tavoitteen onnistuminen riippuu tietenkin itsestä, että kuinka paljon tekee töitä sen eteen ja onhan siinä vähän tuuristakin kyse, että saa mahdollisuudet näyttää osaamistaan. Ja tietenkin ettei tule loukkaantumisia.

Miten lukio-opiskelun ja futiksen yhteensovittaminen onnistuu? Kuinka paljon lukio-opiskelu häiritsee treenaamista?

Jaakko: Fudiksen ja lukion yhteensovittaminen menee ihan hyvin. Koko kouluaikani olen pelannut futista ja suuren osan vielä lätkääkin, joten tämä ei ole niin paha. Pitää vain hoitaa läksyt ja kokeet huolella. Eikä lukio kauheasti fudista häiritse eikä fudis lukiota.

Juha: Kun urheilulukiossa olen niin se mahdollistaa täysin futiksen pelaamisen, lähtemään pääsee aina kun on treenit. Opiskelua futis haittaa jonkun verran kun aika läksyjen tekemiselle vähentyy pelaamisen myötä, mutta kun vähän suunnittelee ja aikatauluttaa tekemisiään niin kyllä ne ihan hyvin sujuvat.

Mikä koulun ja futiksen tilanne on joukkuekavereidenne keskuudessa? Osaatteko arvioida, kuinka moni keskittyy enemmän kouluun ja kuinka moni haaveilee tosissaan ammattilaisurasta?

Jaakko: Joukkueessa on n. 5-7 pelaajaa jotka haaveilevat ja tavoittelevat ammattilaisuraa. Muut eivät välttämättä tiedä ihan että mitä pitäisi tehdä ja mitä ajatella, joten käyvät koulua ja pelaavat futista täysillä.

Juha: Joukkueessa ehkä noin 5-6 pelaajaa jotka oikeasti haluaisivat ammattilaisiksi ja tekevät töitä sen eteen, loput lähinnä pelaavat ja katsovat mihin rahkeet ilman ylimääräistä työtä riittää.

Jaakko, olet pelannut paljon myös jääkiekkoa. Miten vertaisit futiksen ja lätkän eroja esim. suhtautumisessa ammattilaisuuteen, harjoittelumäärissä ja toiminnan laadussa ylipäätään?

Jaakko: Futiksessa ja lätkässä on just noissa asioissa eroja. Lätkässä pelaajat pystyvät ajattelemaan ja tavoittelemaan mielestäni paljon enemmän ammatilaisuraa, kuin fudispelaajat, koska lätkässä se on realistisempaa, sillä Suomessa on hyvä laadukas liiga, josta lähtee jatkuvasti pelaajia Venäjän suureen KHL-liigaan ja Amerikkaan NHL:ään. Fudiksessa Suomessa on Veikkausliiga, joka on ihan hyvätasoinen, mutta sieltä pelaajat, jotka lähtevät ulkomaille eivät kuitenkaan lähde esim. Valioliigaan ja La Ligaan, jotka ovat Euroopan ja maailman huippua, vaan menevät Ruotsin ja Hollannin liigoihin, jotka myös ovat suht hyviä. Lätkässä on myös helpompi tehdä Suomessa ammattia, koska Suomessa lätkässä tienaa keskimäärin enemmän kuin fudiksessa. Fudiksessa ammatilaisura  tuntuu vaikeammalta kuin lätkässä.

Lätkässä ja fudiksessa on yhtä paljon treenejä, mutta lätkässä alkulämmöt ovat kovempia, jotka kasvattavat peruskuntoa. Fudiksessa, ainakaan Hongassa ei kauheasti esim. juoksutreenejä ole. Sitten vielä mieleeni tulee että futsitreenit ovat jotenkin ”lepsumpia” kuin lätkässä.

Olette pelanneet monia kansainvälisiä pelejä. Missä asioissa mielestänne Suomi on muiden maiden joukkueita jäljessä? Entä edellä?

Jaakko: Mielestäni muut maat ei ole jäljessä Suomea kauheasti missään, mutta edellä muut maat ovat Suome tahdossa. Muissa maissa peleissä mennään sika kovaa tilanteisiin ja halutaan riistää pallo ja tehdä maali. Suomessa ollaan tässä tahtotilassa hieman jäljessä, ei paljoa mutta kuitenkin. Myös tekniikassa Suomi on hieman jäljessä.

Juha: Ei Suomi hirveän monessa asiassa ole muita maita edellä, muut maat ovat edellä varsinkin tekniikassa, fyysisyydessä ja pelitempossa. Palloa pitäisi pyrkiä liikuttamaan nopeammin maata pitkin ja Suomeen tulisi saada lisää hyviä maalintekijöitä.

Mitä terveisiä lähettäisitte suomalaisille valmentajille ja jalkapallopäättäjille? Mihin suuntaan suomalaista ”tulevaisuusmaailman” jalkapalloa pitäisi mielestänne kehittää?

Jaakko: Suomen fudista pitäisi tehdä kovemmaksi ja röyhkeämmäksi, myös  taitotasoa  ja asennetta voisi kehittää. Mutta hyvään suuntaan Suomi on menossa.

Juha: Pienenä pitäisi pyrkiä harjoittelemaan enemmän perustekniikoita, (ekat kosketukset, syötöt, jne.) Myös fyysisiä treenejä tulisi ehkä aloittaa hieman aiemmin. Tosin pitäisi myös mahdollistaa kahden lajin harrastaminen myöhemmälle iälle, koska se monipuolistaa pelaajia. Ja sitten se että kaveri-/perhesuhteilla pääsee helpommin esim. junnumaajoukkueisiin tulisi poistaa kokonaan, koska pelillisten taitojen takiahan sinne pitäisi tulla valituksi.

PK-35 on Ykkösen ja Honka Veikkausliigan kärkijoukkueitta. Pyritäänkö seuroissanne edistämään suomalaista jalkapallokulttuuria esim. kannustamalla mukaan seuran edustusjoukkueen peleihin? Pyritäänkö nuoriin pelaajiin valamaan ”seurauskollisuutta” muilla tavoilla? Jos ei niin olisiko siihen mielestänne tarvetta?

Juha: Ei noihin peleihin hirveästi ole mitenkään pyydetty kannustamaan tai muutakaan. Seurauskollisuutta pyritty ehkä sillä tavalla saamaan että on annettu monelle nuorelle pelaajalle mahdollisuus päästä treenaamaan miesten joukkueeseen. Tietenkin kumpaankin pitäisi panostaa aika paljon jos haluaisi nostaa Suomen futiskulttuuria kansainväliselle tasolle.

Jaakko: Honka pyrkii kannustamaan junioreitaan katsomaan liiga joukkueen pelejä antamalla kaikille kausikortin, mutta osaksi se on myös ”pakollista” ja yksi ohjelma viikossa. Itse ajattelen että tämä että juniorit pääsevät katsomaan otteluita on hyvä ja hieno asia, mutta sillä varmasti myös pyritään saamaan lisää yleisöä, kun Suomessa matseissa ei niin paljon porukkaa käy.

Lopuksi, pääseekö Suomi seuraaviin EM-kisoihin surkeasta alusta huolimatta? Millaisena näette maajoukkueen tulevaisuuden?

Jaakko: Suomi tulee olemaan lohkossaan 3. tai 4. niinkun parin vuoden ajalla ollut muutenkin. Pienet chäänssit on myös toiseksi. Toivotaan tietenkin parasta! Maajoukkueen tulevaisuus näyttää ihan hyvältä. Uusia innokkaita nuoria tulee jatkuvasti lisää.

Juha: Ei Suomi näihin Em-kisoihin kyllä tule pääsemään, seuraaviin MM-karsintoihin mennessä pitäisi pyrkiä hieman nuorentamaan joukkuetta ja löytämään uusia vastuunkantajia, ja sellaisia pelaajia jotka pystyvät pitämään palloa ja voittamaan pelejä halliten palloa.

Kiitoksia haastattelusta ja tsemppiä syksyn harjoitteluun ja opiskeluun!

Lisää kysymyksiä voi lähettää kommenttikentässä.



Mainokset

4 Responses to Tulevaisuusmaailma, osa 2

  1. Panu Autio sanoo:

    Mielikuva lätkätreenejä ”lepsummista” futistreeneistä on myös jäänyt vahvasti mieleeni omasta nuoruudestani. Pelasin 15-vuotiaaksi saakka myös jääkiekko ja siihen asti se oli myös eräänlainen ykköslajini. Kun sitten siirryin satsaamaan futikseen, tuntui ettei treeneissä mennä kovaa laisinkaan. Muistan hyvin, kuinka kaukalossa kovaan menoon tottuneelle teinille futispelaajien asenne, valmentajien asettama vaatimustaso ja harjoitusten intesitettti tuntuivat alkuun todella löysiltä. Toki eroa syntyy myös lajien erilaisten luonteiden takia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että futiksen puolella pitäisi pystyä luomaan parempi tekemisen meininki, jonka myötä joukkueiden sisäinen vaatimustaso nousee korkeammalle ja sitä myötä päästäisiin eroon ”lepsuilusta”.

  2. Martti sanoo:

    Aktiivifutaajien (l. kilpasarjoissa pelaavien) suht’ huonoa lihaskuntoa ja heikkoa tai yksipuolista fysiikkaa, sekä erit. niiden harjoittelun vähäisyyttä joutuu tai ainakin joutui ihmettelemään.

    Varmaan amatöörivalmennus ja futiksen kakkoslajinomainen asema jääkiekon varjossa on osaltaan ollut syynä. Tiedä sitten mikä on tilanne nykyään. Varmasti/toivottavasti parempi. Vai vieläkö sanotaan, että pelaamaan oppii parhaiten pelaamalla ja punttiksella käynti hidastaa.

  3. […] B-juniori-ikä on kenties tärkein vaihe nuoren jalkapalloilijan kehityskaaressa. Silloin juniorisarjoja dominoineet lahjakkaat pallotaiturit joutuvat koulutuksen, (tyttö)kaverisuhteiden ja futisammattilaishaaveiden ristiaallokkoon, jossa jälkimmäisin selviää vain harvoin kuiville. Palloliitto onkin nimennyt tämän vaiheen osuvasti “tulevaisuusmaailmaksi” ja sen elämään Pallonkaikkeus paneutuu seuraavaksi — peräti kahden kirjoituksen voimin. Seuraavassa supervaihtopelaaja Kimmo Kantolan raportti Hongan ja HJK:n B-junioreiden SM-sarjan ottelusta. Lue myös kahden futaavan lukiolaisen haastattelu. […]

  4. Kynä sanoo:

    Mun mielestä on erittäin mielenkiintoista kuulla Hongan sisältä ajatuksia siitä, miten seura toimii. On huikeaa, että seurassa ei päätoimista valmennuspäällikköä ole ollut vuoteen. Luulisi, että Hongan kaltaisessa seurassa(seura pyrkii kasvattamaan itse omat tähtensä) kyseinen vakanssi olisi ensimmäinen prioriteetti. Toki nythän tilanne on hyvä tuolta osin.

    Itse pelasin koripalloa aina 16 vuotiaaksi asti aivan Suomen huippujoukkueessa ja muistan itsekin kokeneeni välillä jalkapalloharjoitukset ”lepsuiluksi”. Tämä on mielenkiintoinen asia, sillä harjoitukset ovat erilaisia ja välillä syketasot vaihtelee futistreeneissä ja varmasti futistreenit tässä mielessä ovat välillä rauhallisempia. Asia, joka tulisi korjata, on VAATIMUSTASO.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: