Lohko D: Miksi Saksa voittaa – ja Suomikin ehkä joskus


VESA SALMINEN

Tuskin mihinkään muuhun maajoukkueeseen on liitetty yhtä paljon stereotypioita kuin Saksaan. Menestys on yksi niistä. Näihin, ja saksalaisen jalkapallon monikulttuurisuuteen, pureuduttiin kattavasti jo Urheilulehden MM-kisaliiteessä, joten yritän tässä kirjoituksessa lähestyä samaa mielenkiintoista aihetta hieman tarkemmin ja ottaa samalla kantaa Suomen maahanmuuttopolitiikkaan ja suomalaisen jalkapallon tulevaisuudennäkymiin.

Kenellekään Saksan historiaan ja yhteiskuntaan perehtyneelle tai jalkapalloa aktiivisesti seuraavalle ei liene mikään yllätys, että monella Saksan maajoukkueen pelaajalla on juuret nykyisen kotimaansa rajojen ulkopuolella.

Asian lähempi Wikipedia-tarkastelu kuitenkin paljastaa, että sellaisia pelaajia on peräti 11 eli lähes puolet Saksan kisajoukkueesta! He ovat myös jakautuneet tasaisesti eri pelipaikoille.

Ehkäpä tunnetuimmat tapaukset ovat Puolassa Silesian saksalaisalueella syntyneet Miroslav Klose (Opole, 1978) ja Lukas Podolski (Gliwice, 1985). Klosen isä oli saksalainen ja pelasi ammatikseen paitsi Puolassa, myös Saksassa ja Ranskassa. Pikku-Miro muutti äitinsä kanssa isän luokse Saksaan 1985. Poldi seurasi perheineen kaksi vuotta myöhemmin. Heillä kummallakin on sekä Saksan että Puolan passit ja olisivat voineet pelata myös Puolan maajoukkueessa. Molemmat heistä ovat myös toistuvasti korostaneet silesialaisia juuriaan. Klose on myös sanonut olevansa ennen kaikkea ”eurooppalainen”, ei siis puolalainen tai saksalainen.

Kolmas ”puolalaiskaartin” edustaja Saksan ringissä on Piotr Trochowski, joka syntyi Puolassa (Tczew) 1984 ja muutti perheensä mukana Saksaan 5-vuotiaana.

Saksan pelin sielu Mesut Özil ja puolustuksen rotaatiomies Serdar Tasci ovat puolestaan syntyneet Saksassa, mutta heidän vanhempansa ovat turkkilaisia. (Knoppitietona mainittakoon, että ”Mesun” tyttöystävä on pop-tähti Sarah Connorin sisko).

Mesut Özil: Saksan maajoukkueen lähivuosien tärkein pelaaja.

Saksassa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia ovat myös Mario Gomez, Sami Khedira ja Dennis Aogo. Super-Mario, jonka äiti on espanjalainen, teki maajoukkuevalintansa Saksan hyväksi 17-vuotiaana. Ballackin paikan avauksessa todennäköisesti ottavan Khediran ja hänen Saksan U-15-joukkueessa pelaavan pikkuveljensä isä on tunisialainen. Puolustuksen avauspaikasta taistelevan Aogon juuret ovat Nigeriassa. Viime hetkellä kisakoneesta pudonnut puolustaja Andreas Beck on syntynyt Neuvostoliitossa.

Listan täydentävät Brasiliassa 1981 syntynyt kärkimies Cacau ja serbitaustainen, Saksaan Bosnia-Herzegovinasta 2-vuotiaana (1991) muuttanut tulevaisuuden tähti Marko Marin. Cacaun (“not to be confused with the plant Cacao”) veli Vladimir Jeronimo Barreto on esiintynyt kerran Nürnbergin paidassa.

Lohkojakoakin silmällä pitäen kiinnostavin tausta lienee kuitenkin Jerome Boatengilla. Saksassa syntyneellä Boatengilla on saksalainen äiti ja ghanalainen isä. Hänen setänsä on entinen Ghanan maajoukkuemies ja äidin puolen isoisän serkku oli 1954 MM-kullan Saksalle ratkaissut Helmut Rahn. Mielenkiintoisin sukuyhteys on kuitenkin Jeromen ja hänen velipuolensa Kevin-Prince Boatengin välillä. Portsmouthissa pelaava Kevin-Prince oli nimittäin juuri se pelaaja, joka teloi velipuolensa Jeromen maajoukkueen kapteenin Michael Ballackin pois MM-kisoista! Tapauksen jälkeen Jerome pisti välit poikki Kevin-Princen kanssa.

Suomen valoisampi tulevaisuus?

Saksan maajoukkueen etnistä kirjavuutta tarkastellessa alkaakin suomalainen keskustelu Lauri Dalla Vallen, Eremenkojen tai jopa Daniel Sjölundin ”omistautumisesta isänmaalleen” entistä naurettavammalta ja vaatimukset maahanmuuton rajoittamisesta A-maajoukkueen menestyksen kannalta tuhoisalta.

Saksan reilusta 80 miljoonasta asukkaasta 90 prosenttia on saksan kansalaisia. Heistä noin 10 prosenttia on ”maahanmuuttajataustaisia”. Tästä kymmenestä prosentista 11 miestä pelaa Saksan maajoukkueessa. Se on noin puolet koko joukkueesta eli monta kertaa enemmän kuin maahanmuuttajataustaisten osuus koko väestöstä.

Tältä pohjalta on helppo väittää, että monikulttuurisuuden tuomat uudet vaikutteet ja pelaaja-aines sekä ennen kaikkea niiden onnistunut yhdistäminen saksalaiseen jalkapallokulttuuriin ovat tärkeä syy siihen, että Saksa on hallitseva mestari monissa junnuikäluokissa ja menee näissäkin MM-kisoissa pitkälle. Tuskinpa maahanmuutosta on ollut haittaa vaikkapa Ranskan ja Hollannin maajoukkueillekaan, joiden kohdalla prosenttiluvut voivat olla jopa suurempia.

Koska Suomessa? Pienemmässä mittakaavassa luultavasti hyvinkin pian, sillä vahvoja merkkejä siihen suuntaan on havaittavissa jo nuorten maajoukkueiden kokoonpanoissa ja esimerkiksi HJK:n, Hongan ja PK-35:n junnujoukkueiden pelaajistossa. Tämä siitäkin huolimatta, että maahanmuuttajataustaisten osuus Suomessa on äärimmäisen pieni.

Roman Eremenko: Suomen maajoukkueen lähivuosien tärkein pelaaja.

On hyvinkin mahdollista, että maahanmuuttajataustaisten pelaajien osuus suomalaisten futisjunnujen parhaimmistosta verrattuna muuhun väkilukuun on suhteessa jopa suurempi kuin Saksassa. Kehitys myös jatkunee samansuuntaisena maahanmuuttajamäärien kasvaessa. Tätä kehitystä tukemaan tarvitaan uusi strategia paitsi uusien maahanmuuttajien integroimiseksi yhteiskuntaan myös suomalaisen jalkapallon kykyyn sopeutua väestökehitykseen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Parhaimmillaan nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä.

Advertisements

2 Responses to Lohko D: Miksi Saksa voittaa – ja Suomikin ehkä joskus

  1. Vesa Salminen sanoo:

    http://mm2010.fi/2010/06/13/saksan-kone-kaynnistyi-australia-vastaantulija/

    Koskahan Hesarissa herätään näiden ”kone”-kliseiden vanhentuneisuuteen. Jos kyseessä olisi ollut Brasilia niin olisi otsikot varmaan puhuneet sambasta tms.

    Saksan peli oli eilen kaikkea muuta kuin ”konemaista”, pikemminkin luovaa, monipuolista, arvaamatonta ja silmiä hivelevää – eli kaikkea muuta kuin sitä, mitä sanaan ”kone” liittyy.

  2. […] Kuvaavaa on, että ensimmäisessä ottelussa vakuuttavasti pelanneen Saksan sanottiin pelanneen ”epäsaksalaisittain”. Tähän liittyen syitä Saksan menestykselle pohdin jo aikaisemmassa kirjoituksessani. […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: